Anteeksi

Aamukaste
uusi alku

Polku sammaleen peittämä
jälleen kulkijan tuo.

Puun runko,
syvä haava
korjaavan salvan suo.

Kasvi hento,
kukkaan puhjennut
varttaan vahvistaa
valoon kurkottaa.

Pieni käsi,
nyrkkiin puristunut
hiljalleen hellittää,
ote raukeaa.

Selkä seinään kääntynyt,
vähitellen oikenee.
Käsi olalla,
saa olla ja lohduttaa.

Uurteet kuluneet,
ehkä pehmenneet?
Katse sammunut,
luo toivon kipinän.

Kasvot kirkastuneet
kääntyvät kohti korkeutta,
avautuvat kiitokseen